Alavan sairaalakouluun hallinnollisesti kuuluva Paloahon koulu nököttää kauniissa maisemassa Kuopion Julkulassa.
Pohjois-Kallaveden rantaan on koulun aidatulta piha-alueelta vain kivenheitto. Jo käytöstä poistettu Julkulan psykiatrinen sairaala seisoo jykevästi naapuritontilla.
Paloahon koulussa opiskelee 24 vaativan tuen oppilasta, joilla kaikilla on kehitysvammadiagnoosi. Tuen tarve on oppilailla iso. Henkilökuntaa on koulussa yhtä paljon kuin oppilaitakin.
-Koulussamme on neljä vaativan tuen erityisluokkaa. Nykyisin kaikki oppilaamme ovat kuopiolaisia. Meillä on kaksi liikkuvaa luokkaa, ja kaksi luokkaa, joiden oppilaat tarvitsevat liikkumiseen enemmän tukea.
-Kuopiossa kehitysvammaluokkia on myös Kalevalan ja Martti Ahtisaaren kouluissa. Meille hakeutuvat eniten tukea tarvitsevat oppilaat. Toisaalta, jos oppilas alkaa kaivata enemmän sosiaalista vertaistukea ja akateemisesti enemmän haastetta, niin oppilas saattaa siirtyä meiltä edellä mainittuihin kouluihin. Tärkeintä on oppilaan etu ja tarve, erityisluokanopettaja ja apulaisjohtaja Kalle Venäläinen kertoo.
Paloahon koulussa oppilailla on perusopetuksen normaali tuntimäärä. Lisäksi koulun tiloissa järjestetään aamu- ja iltapäivätoimintaa. Osa oppilaista aloittaa päivänsä syömällä koululla aamiaisen.
Opetus Paloahon koulussa alkaa joka päivä puoli yhdeksältä.
-Meidän koulun oppilaat opiskelevat toiminta-alueittain. Opinnot jakautuvat motorisiin taitoihin, kieli- ja kommunikaatiotaitoihin, sosiaalisiin taitoihin, päivittäisissä toiminnoissa tarvittaviin taitoihin ja kognitiivisiin taitoihin.
-Kotitaloustunti voi esimerkiksi toiselle oppilaalle olla aistitunti, toiselle motoristen taitojen harjoittelua, kolmannelle kuvaohjeen mukaisesti toimimista.
-Kaiken keskiössä oppilaiden kanssa on vuorovaikutussuhteen luominen ja kommunikaatiokeinon löytyminen. Käytämme paljon kuvakommunikaatiota. Muutama oppilaamme pystyy puhekommunikaatioon, mutta abstrakteissa asioissa tarvitsee kuitenkin puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä, erityisluokanopettaja Seija Kojo kertoo.
Paloahon koulun oppilailla on monella kehitysvammaan liittyviä liitännäissairauksia, minkä vuoksi henkilökunnan pitää olla valmis reagoimaan tilanteeseen kuin tilanteeseen.
-Annamme paljon yksilöopetusta, ja jos oppilaalle tulee esimerkiksi epileptinen kohtaus, niin jokaisen henkilökunnan jäsenen pitää tietää miten toimitaan. Ei voi ajatella siten, että joku muu hoitaa homman, Venäläinen kertoo.
Paloahon koulussa opetusta pyritään antamaan niin yksilöllisesti kuin vain suinkin on mahdollista. Koulusta löytyy nostolaitteita liikkumisen haasteita varten, ja myös uima-allas, joka on kovassa käytössä viikoittain. Behaviorismia koulussa käytetään etenkin positiivisen vahvistamisen kautta. Myös TEACHH-pedagogiikka kuuluu kiinteästi koulun toimintakulttuuriin.
-Paljon parjattu behaviorismi vain yksinkertaisesti toimii. Käyttäytymisen opettamisessa sammuttaminen ja vahvistaminen ovat keskiössä. Koriopetus on joillakin oppilailla käytössä koulutyössä. Aistien käyttöä ja motorisia taitoja harjoitellaan muun muassa KKK-menetelmällä (kehon tuntemus, kontakti ja kommunikaatio).
-Yleisesti ajatellen pedagogiikkamme perustuu paljon tilan, ajan ja paikan struktuurille. Se luo turvaa ja pysyvyyttä oppilaiden arkeen. Pitää luoda maisema, jossa oppilas tietää miten toimitaan, Kojo kertoo.
Venäläinen ja Kojo nauttivat työstään vaativan erityisen tuen koulussa.
-Jokainen päivä pitää tulla lakki kourassa töihin. Meidän työmme tarjoaa aina mahdollisuuden uuden oppimiselle. Askeleet ovat meillä pieniä, mutta jokainen oppilas kehittyy omalla polullaan.
-Minulla on ollut oppilaita, joiden kanssa on mennyt kaksi vuotta ennen kuin olen alkanut ymmärtämään hänen tunnemaailmaansa. Kun yhteinen sävel oppilaan kanssa löytyy, ja saa jonkun pienen asian menemään läpi, on se aina yhtä mieletön fiilis, Venäläinen kertoo.
