Uusi oppimisen tuen laki puhututtaa koulumaailmassa. Miten ryhmäkohtaiset- tai oppilaskohtaiset tukitoimet järjestetään? Voiko koulupäivän pituutta edelleen lyhentää ja riittävätkö erityisopettajat kaikille tuen tarpeessa oleville?
Vaikka tuen kehikko oppilaiden ympärillä muuttuu, mikään ei ehkä lopulta kuitenkaan ihan hirveästi muutu.
Oppilaat tulivat jälleen elokuussa kouluun, jossa opettajat olivat heitä vastaanottamassa.
Näin oli elokuun alussa myös Alavan sairaalakoulun Puistokoulun yksikössä, jossa erityisluokanopettajat Minna Smolander ja Kirsi Lipponen, sekä koulunkäynninohjaajat Mervi Tikka ja Minna Kauhanen pyörittävät koulupudokkaille tarkoitettuja yläkoulun OTE-luokkia.
Yksi osa toimintaa on Alavan koulun jalkautuva koulunkäynninohjaaja Janne Hynninen.
Kun nuorella on ongelmia kiinnittymisessä omaan kouluun, on Hynninen monesti nopeasti paikalla, ja pyrkii tarjoamaan oppilaalle tukea, että omassa lähikoulussa käyminen onnistuisi.
-Meillä on huippuohjaajat. Heidän kanssa yhteistyö toimii saumattomasti, Kirsi Lipponen julistaa.
OTE-luokalla oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma ja koulupäivä räätälöidään yksilöllisesti. Koulupäivät ovat keskiarvollisesti 1-3 tunnin mittaisia.
-Oppilaidemme keskeisin ongelma on kouluakäymättömyys. Meidän oppilaamme ovat kuopiolaisia tai Kuopioon sijoitettuja nuoria, joiden koulurytmi on syystä tai toisesta katkennut. Oppilaillamme pitää olla myös nuorisopsykiatrian hoitosuhde, että opiskelupaikan voi saada.
-Viime vuonna meillä opiskeli 7.-9- luokilla yhteensä 35 oppilasta. Yhdeksäntoista ysiluokkalaista sai viime vuonna meidän kautta päättötodistuksen. Tänä syksynä olemme lähteneet liikkeelle reilulla parilla kymmenellä oppilaalla. Meidän nuoret ovat erittäin tarvitsevia, ja haluamme ottaa sen verran oppilaita, mitkä pystymme varmasti hoitamaan. Oppilaita tulee kuitenkin talven aikana aina lisää, Kirsi Lipponen kertoo.
Räjähdysmäisesti kasvaneet koulupoissaolot ovat monisyinen ongelma. Puistokoulun väellä on hyvä käsitys siitä, mitä syitä piilee rehottavan ongelman takana.
-Ensinnäkin on ymmärrettävä, että kaikilla nuorilla on syynsä poissaoloille. Heillä on kyllä motivaatiota käydä koulua, mutta taustalla saattaa olla esimerkiksi kiusaamisen kokemuksia, tai vaikka sosiaalisten tilanteiden pelkoa.
-Koulupudokkuuden takana voi myös olla rakenteellisia ongelmia. Koulut ovat isoja. Ryhmäkoot ovat kasvaneet. Jotenkin tuntuu myös, että nuorten sosiaalinen sietokyky on heikentynyt. Onko älypuhelimet heikentäneet nuorten sosiaalisia taitoja, eikä ole enää samalla tavalla kykyjä olla avoimessa sosiaalisessa kontaktissa kuin aikaisemmin, Minna Smolander miettii.
–Arjen struktuuri on kadonnut. Ei käydä enää harrastuksissa iltaisin, tai syödä yhteistä iltaruokaa, Janne Hynninen täydentää.
Osalle nuorista siirtymät ovat isoissa kouluissa vaikeita. Aineenopettajajärjestelmässä luokkatilat ja opettajat vaihtuvat päivän aikana usein.
Puistokoulussa ei yhteisiä välitunteja ole. Oppilaat käyvät tauoilla silloin, kun on tauon paikka. Sen on moni Puistokoulun oppilas kokenut hyvänä ja kuormitusta helpottavana asiana.
Yhteiskunta on murroksessa, ja oppilasmäärät vähenevät kovalla tahdilla. Tämän vuoksi päättäjät joutuvat karsimaan kouluverkkoa. Oppilaita ei enää riitä kaikista pienimpiin kouluihin.
Tuloksena on, että isot kouluyksiköt kasvavat entisestään, mikä haastaa opettajia pedagogisesti.
– Meidän aikuisten tehtävänä on pysyä päivästä toiseen samanlaisina. Kun aikuinen tuntee itsensä, ja on aidon rehellinen, lopputulos on yleensä hyvä. Aikuinen ei voi olla heittelehtivä. On tärkeää olla se mitä on. Silloin nuoren on hyvä häneen turvata, Smolander miettii.
Puistokoulun arjessa isona asiana on taito- ja taideaineet, sekä erilaisiin kulttuuri- ja taidetapahtumiin osallistuminen.
-Puistokoulu sijaitsee keskellä kaupunkia, joten on luonnollista, että olemme aina siellä missä tapahtuu. Joskus tilaisuuksiin tai väen paljouteen lähteminen saattaa pelottaa oppilasta, mutta näemme sen kuntoutuksellisesti tärkeänä toimintana. Perusperiaatteena on, että jos saamme yhdenkin oppilaan houkuteltua reissuun mukaan, niin sinne myös lähdemme, Kirsi Lipponen pohtii.
Erityisopetuksen savolaislegenda Jukka Rissasen koulupudokkaiden tueksi alullepanema OTE-luokka on kasvanut vuosien saatossa neljä opetusalan ammattilaista työllistäväksi kokonaisuudeksi, jossa monen nuoren koulurytmi saadaan kuntoon, ja portti jatko-opintoihin avattua.
-Viime vuonna neljä peruskoulun päättävää opiskelijaa lähti meiltä lukioon, osa meni ammattikouluun ja osa Tuvalle. Kirjoitimme myös pari erotodistusta. Kaikille oppilaille ei meidänkään tukemme ole tarpeeksi. Sekään ei ole nykyisin katastrofi. Jatkopolkuja löytyy heillekin, Kirsi Lipponen laskee.
-Ehkä meidän aikuisten on tärkeää ymmärtää ja hyväksyä se, että on erilaisia tapoja tehdä töitä ja osallistua. Maaliin, joka on meillä peruskoulun päättötodistus, voi päästä monta erilaista reittiä, ja meidän aikuisten tehtävänä on olla avaamassa oppilaalle näitä polkuja, myös opinto-ohjaajaksi kouluttautunut Smolander avaa.
–Oppilailla on itsellään aika hyvä käsitys siitä, kuinka kovaa rasitusta he kestävät, ja mitä heidän opiskelussaan on hyvä ottaa huomioon. Oppimissuunnitelmaa tehtäessä on oppilas paras asiantuntija jaksamisen suhteen. Häntä on syytä kuunnella. Silloin tulee yleensä hyvä, Kirsi Lipponen säestää kollegaansa.
Alavan sairaalakoulun Puistokoulussa on tavoitteena, että oppilas pystyisi jollain aikajänteellä kiinnittymään takaisin omaan kouluun. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että Puistokouluun tultuaan nuori käy peruskoulunsa siellä loppuun.
-Muutamaan vuoteen ei ole kesken lukukauden siirretty täältä ketään takaisin omaan kouluun. Kuuntelemme paljon nuoria, ja jos hän ei ole valmis omaan kouluun siirtymään, niin ei ole tarkoituksenomaista purkaa hyvin toimivaa tukitoimea, Smolander alleviivaa.
Mikä? Alavan sairaalakoulun OTE-luokat:
–Tarkoitettu yläkoulun oppilaille, joilla on haasteita käydä omaa koulua
-Sijaitsee Puistokadulla, Kuopion keskustassa
-Keskeisenä tavoitteena on oppilaiden koulunkäynnin onnistuminen, opinnoissa eteneminen ja jatko-opintopolun löytyminen
-OTE-luokan oppilailla tulee olla hoitosuhde. Oppilasvalinta suoritetaan moniammatillisesti
