Kello on yhdeksän aamulla. Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpätautien osastolla on käsillä aamupiiri. Alavan sairaalakoulun erityisopettaja Ritva Matilainen ja koulunkäynninohjaaja Tuula Lehto ovat mukana kuuntelemassa, kun sairaalan henkilökunta tekee päiväsuunnitelmaansa. Koulun rooli on osaston toiminnassa tärkeä. Kun lapsi sairastuu vakavasti, on koulu arkeen normaaliutta tuova tekijä.
-Jokainen työpäivämme alkaa kello yhdeksän osaston aamupiirillä. Toki käymme oppilasasiat työparina läpi jo ennen aamupiiriä, mutta yhdeksältä varsinaisesti selviää, ketä on opetuksemme piirissä kyseisenä päivänä. Syöpäosastolla arki on hyvin hektistä. Eilen kotihoitoon lähtenyt lapsi saattaa palata illalla sairaalaan, koska kuume on noussut. Silloin jatkamme luonnollisesti opetusta sairaalassa, Ritva Matilainen kertoo.
Puijon sairaalassa toimivan Alavan sairaalakoulun yksikössä on yksi opettaja ja yksi koulunkäynninohjaaja. He työskentelevät työparina, mutta kuitenkin hyvin itsenäisesti. Oppilaita on paljon ja henkilöstöresurssi pitää jakaa mahdollisimman tehokkaasti.
– Aamulla ja iltapäivällä puramme yleensä asiat yhdessä läpi, koulunkäynninohjaaja Tuula Lehto kuvaa työn yksilöllistä ja kiireistä luonnetta.
Kun koulun henkilökunta työskentelee somaattisesti sairaiden oppilaiden kanssa, ollaan tekemisissä äärimmäisten asioiden kanssa. Koulun henkilökunta joutuu aika ajoin kohtaamaan myös elämän rajallisuuden. Iso osa palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevista lapsista haluaa käydä koulua elämänsä loppuun saakka.
-Koulu on toivoa ja uskoa antava tekijä sekä oppilaalle itselleen että hänen vanhemmilleen. Pidämme koko ajan oman koulun mukana suunnitelmissa ja puhumme oppilaan kanssa, miten koulu jatkuu sitten jollain aikavälillä omassa koulussa. On myös tärkeää, että koulun henkilökunta pukeutuu sairaalavaatteiden sijaan siviilivaatteisiin. Se on pieni, mutta tärkeä normaaliusidentiteetin rakentaja sairauden keskellä, Matilainen pohtii.
Alavan sairaalakoulun Puijon yksikön oppilaista suurin osa tulee lasten veri- ja syöpätautien osastolta. Myös lasten- ja nuorten osaston, kuin myös video-eeg-osaston toiminnassa on koululla merkittävä rooli.
-Video-eeg-osastolla lapset ovat koko ajan piuhoissa kiinni. Hoito haluaa, että pidämme sielläkin koulua. Koulutehtävien tekeminen kuormittaa aivoja ja monitoreita valvovat ammattilaiset näkevät, mitä aivokäyrille tapahtuu, kun työkuorma aivoissa kasvaa koulutyön aikana, Matilainen mietiskelee.
Alavan sairaalakoulun Puijon yksikkö antaa opetusta kaikilla peruskoulun asteilla. Opettajan tehtävänä on suunnitella opetusta yhdessä oman koulun kanssa ja konsultoida omaa koulua kotihoitojaksoilla.
-Oppilasasioissa konsultointi on iso osa arkea. Kun oppilaalla alkaa kotihoitojakso, tai hän kotiutuu sairaalasta, niin koulu jatkuu luonnollisesti omassa koulussa. Pidämme aina moniammatillisen tiimin, jossa koulunkäyntiin liittyvät asiat käydään läpi. Sairaalan puolelta neuvotteluun osallistuu kuntoutusohjaaja, joka tuo sairauden mukanaan tuomat erityispiirteet opetuksen järjestäjien tietoisuuteen. Minä puolestaan tuon oppilaan omaan kouluun erityisopetuksellista näkökulmaa ja sitä kuinka lapsen tukitoimet on omassa koulussa järkevää järjestää, Matilainen kertoo.
Alavan sairaalakoulun Puijon yksikössä ovat vanhemmat lähempänä opetusta, kuin muissa sairaalakoulun yksiköissä. Potilaat tulevat hoitoon yliopistolliseen sairaalan koko “miljoonapiirin” alueelta ja kotiin saattaa olla matkaa jopa 300 kilometriä. Tämä tarkoittaa sitä, että vähintään toinen vanhemmista on yleensä sairaalareissulla lapsensa mukana.
-Vanhemmat tulevat meille todella läheisiksi, koska hoitojaksot ovat lapsilla monesti pitkiä. Kun vanhempi viettää lapsen huoneessa paljon aikaa, tarjoavat koulun oppitunnit heille levähdysaikaa. Kun opettaja työskentelee lapsen kanssa 45 minuuttia, käy moni vanhempi sillä välin esimerkiksi lenkillä, Matilainen avaa työnsä erityispiirrettä.
Matilainen ja Lehto ovat olleet työparina jo kahdeksantoista vuotta. Ensi keväänä he saavat lisää opetushenkilöstöä Puijon sairaalan kampukselle, kun Alavan koulun Julkulan yksikkö muuttaa uuteen Lainesairaalaan.
-Kiva on saada meidän kollegoita lisää tontillemme. Siitä on varmasti synergiaetuja ja voimme tarvittaessa esimerkiksi sijaistaa toinen toisiamme. Meidän työmme on enimmäkseen vieriopetuksen antamista, joten on kiva saada kollegiaalista tukea, kun tänne muuttaa lisää opetusalan henkilöstöä. Ainakin aamukahvilla tulee varmasti käytyä uudessa ja hienossa sairaalakoulun yksikössä, Matilainen ja Lehto pohtivat.
Ja mikäs on uudessa Lainesairaalan yksikössä kahvitellessa.
Julkulan yksikkö on aloittanut syksyllä taideprojektin yhdessä maineikkaan taitelijan Satu Nisun kanssa. Tarkoituksena on valmistaa taideteos oppilaiden tuomista kierrätysvaatteista. Projekti on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle ja valmis työ on tarkoitus ripustaa uuden koulun avarien yhteistilojen seinälle toukokuussa 2024.
Hyvä on siinä Juhlamokkaa sitten hörppiä, hienoa taideteosta silmäillessä. Seuraamme Satu Nisun kanssa tehtävän projektin edistymistä blogissamme säännöllisesti.
Mahtavaa joulun odotusta kaikille toivoo Alavan koulun väki.
